Se on tosiaan ollu hukassa, motivaatio ja luovuuskin.
Paljon olen kasannut juttuja, mitä pitäisi tehdä.
Keittiöön liitutaulu sellainen isompi ja
paraatipaikalle... no kehykset on jo, mutta homma ei
tunnu etenevän siitä.
Ikealta olen ostanut syksyn mittaan kasapäin kankaita,
joista pitäis ommella tyynyjä ja verhojakin.
Eipä ole ompelukone ollut vauhdissa täällä.
Sisustuslehtiä pitäisi koteloida hyllyyn,
kun niitä on kertynyt metalliseen lehtikoriin
niin että ne jo valahtelee sieltä alas.
Pieni ilmeen kohotus keittiöön ja olkkariin
olis tarpeen.
Kerätä kaikki jutut pois hyllyiltä, senkeiltä ja pöydiltä
ja harkitummin laittaa niitä esille,
ehkä vaihtaa paikkaa.
Pitäis tehdä niin paljon,
mutta kun ei mistään saa kiinni.
Aikansa käyttää vähän hölmösti,
töpöttelemällä kotia edestakaisin,
tuskailemalla kun pitäs, mutta ei saa
annettua itselleen sitä potkua takalistoon,
että "nainen NYT!".
Olen kokoajan hokenut että kun on
nuo koiranpennut ja kaikki,
mutta pah... eihän se siitä ole kiinni.
Pennut on vielä pieniä 3 viikkoisia ja
niin helppoja, hiljaisia ja siistejäkin.
Se on siis täysi tekosyy...
No se ei ehkä ole, että taloomme on
virrannut pentujen katsojia
jokaiselle viikon päivälle, eikä siinä
sitten voi aloittaa mitään hullunmyllyä pyörittelemään
jos on ventovieraita ihmisiä tulossa tupaan.
Pennut on tällähetkellä olohuoneessa,
siinä ne tottuu kaikenlaiseen meteliin ja
käsittelyyn.
Jospa nyt, kun olen tämän saamattomuuteni,
motivaation puutteen ja hukassa olevan
luovuuden antanut karata teilleen ja kirjoittanut sen kaikkien näkyville,
saisin jossakin vaiheessa sen hännästä kiinni ja
alkaisin taas tuumasta toimeen.
Moni bloggaaja on jo aloittanut joulun laiton,
minä en... ei yhtää jouluta. Puna/valkosävyiset
viime vuonna ommellut sohvatyynyt tuntuu
nyt ihan luotaan työntäviltä,
mutta ehkä se vielä siitä...toivotaan näin.
Valoa pimeyteen toivotellen!!!
 |
| Shoppaillut olen, tämä ihanuus lähti mukaan Mikkelin Esta Casasta ja muutama muukin ihanuus..tietysti RM:n. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti